CO2-vertailu; No-dig vs. kaivaminen

Vesihuoltorakentamisessa kaivamattomia menetelmiä pidetään lähtökohtaisesti vähäpäästöisempinä kuin perinteistä auki kaivamista. Onko näin, ja jos on, kuinka suuri ero on?

joki ja pilviä sinisellä taivaalla

Uusinta uutta

Alla olevan selvityksen tekemisen jälkeen Gidon Infran projekti-insinööri DI Heikki Aakko teki diplomityön Kaivamattomien menetelmien päästölaskennasta. Työssä luotiin uusi, läpinäkyvämpi ja tarkempi malli No-dig-hankkeiden CO2-päästöjen laskemiselle. Työ on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Pääset lukemaan Heikin haastattelun aiheesta tästä linkistä.

Lähtötilanne

Vesihuoltorakentamisessa kaivamattomia menetelmiä pidetään lähtökohtaisesti vähäpäästöisempinä kuin perinteistä auki kaivamista. Onko näin, ja jos on, kuinka suuri ero on? Tämän selvityksen taustalla on edellä mainittuihin kysymyksiin vastaaminen vertailemalla kolmea todellista vesihuollon saneerauskohdetta Turussa.


Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Yhtenä keinona päästöjen vähentämiseen voisi olla kaivamattomien menetelmien lisääminen vesihuoltoverkoston rakentamisessa ja saneeraamisessa nykyistä suuremmaksi.

Tavoitteena oli vertailla CO2-päästöjä vesihuoltorakentamisessa kaivamattoman ja perinteisen kaivamalla tehtävän asennuksen välillä. Toisena tavoitteena oli testata olemassa olevia laskentaohjelmia. Raportissa vertaillaan eri ohjelmien antamia tuloksia toisiinsa ja kuinka hyvin laskentaohjelmat laskevat nimenomaan kaivamattomien menetelmien päästöjä.

kuvaus No-dig tekniikoiden hyödyistä

Mitä teimme

Laskentaohjelmina käytettiin Rapal Oy:n Forea ja NCC:n Ilmastolaskuria. Fore on infran kustannuslaskentaohjelma, joka on ollut käytössä jo useamman vuoden melko laajasti Suomessa. Ohjelmaan on 2020 lisätty CO2-päästölaskelma osuus. NCC Ilmastolaskuri on urakoitsijan itse kehittämä laskentaohjelma, joka vertailee vain vesihuollon toteutuksen CO2-päästöjä kaivamattoman ja perinteisen kaivamalla toteutuksen välillä.


Toimeksiannon sisältönä on päästölaskelmat kolmesta eri kohteesta Turussa, laskelmien vertailu ja huomiot ohjelmista. Kaksi kohteista oli toteutettu pääosin tai kokonaan kaivamattomalla menetelmällä. Kolmas kohde oli tarkoitus toteuttaa vuoden 2021 aikana.

Lopputulokset

Esimerkkikohteiden laskennat vahvistavat sitä, että No-dig menetelmien käyttö vähentää CO2-päästöjä. Käytetystä No-dig menetelmästä ja kohteesta riippuen saavutettava CO2-päästövähennys voi vaihdella melko suuresti. Käytettäessä No-dig menetelmää, jossa saneerataan nykyinen putki sisäpuolelta (sukkasujutus) ovat päästövähennykset huomattavat verrattuna perinteiseen aukikaivamiseen. Uudisasennusmenetelmää (suuntaporaus) käytettäessä päästövähennyksen suuruus riippuu paljon kohteesta ja sen olosuhteista.

Esimerkkikohteiden laskennat vahvistavat sitä, että No-dig menetelmien käyttö vähentää CO2-päästöjä.

Mitä seuraavaksi?

Päästövertailu No-dig-menetelmillä ja kaivamalla tehtävien asennusten välillä nosti esiin uusia kysymyksiä, tiedonhalu kasvoi vertailua tehdessä. Gidon Infralla onkin menossa seikkaperäisempi DI-työ aiheeseen liittyen. Kerromme lisää työ edetessä. Pysy kuulolla!