Kaivamaton tekniikka

Kaivamaton tekniikka säästää sekä resursseja että ympäristöä.

Ilmastonmuutos, kaupunkien kasvu, lainsäädännön kiristyminen, kustannusten nousu, vaatimus häiriöttömään ja sujuvaan rakentamiseen sekä korjausrakentamisen velka luovat kysyntää vähäpäästöisille, kustannustehokkaille sekä aikaa ja ympäristöä säästäville infrarakentamisen ratkaisulle.

Kaivamaton tekniikka on Suomessa vielä suhteellisen vähän käytetty menetelmä, mutta ympäristö- ja kustannusvaatimusten kasvaessa se tarjoaa erinomaisen tehokkaan ja ympäristöystävällisen ratkaisun verkostojen rakentamiseen ja saneeraamiseen.

Me Gidon Infralla olemme erikoistuneet suunnittelemaan tällä tekniikalla toteutettuja maanalaisia vesi- ja viemäri- sekä tietoliikenne-, sähkö- ja energiaverkostojen rakennusprojekteja. Kaivamattomilla menetelmillä saneeraus- ja rakennusprojektit pystytään tekemään nopeammin, kustannustehokkaammin ja vähemmän ympäristöä kuormittaen, verrattuna perinteisiin menetelmiin.

Kysy lisää palveluistamme!

Toimimme ammattitaitoisena kumppanina projektin kaikissa vaiheissa.

"*" näyttää pakolliset kentät

Kaivamattoman tekniikan edut ovat kiistattomat.

Kaivamaton tekniikka ei vaadi maa-ainesten siirtoa tai uusimista perinteisten menetelmien tapaan. Kohteiden alitukset turvaavat sekä ympäristön monimuotoisuuden että jo olemassa olevan arvokkaan rakennuskannan.

Menetelmä ei myöskään vaadi avokaivantoja tai liikenteen merkittäviä uudelleenjärjestelyjä. Näin varmistamme yhteiskunnan arjen häiriöttömyyden ja sujuvuuden. Työvaiheita ja liikennöintiä on vähemmän, jolla on merkittävä vaikutus päästöjen vähentämiseen projektikohteissa. Myös muut päästöt, kuten melu ja pöly, vähenevät huomattavasti.

Kaivamaton tekniikka tuo siis merkittävää aika-, resurssi- ja kustannussäästöä projektikohteiden toteuttamiseen. Kaivamattomalla tekniikalla voimme pidentää olemassa olevan infran elinkaarta tai luoda tehokkaasti pitkäikäisiä uusia ratkaisuja.

No dig – gid oN. Kaivamatta paras.

Ei vaikutusta maanpintaan tai pohjaveteen. Putki voidaan vetää lyhintä reittiä.

Ei täytemaata, maisemointia tai liikennehäiriöitä. Kustannukset alenevat.

Ei suuria ympäristövaikutuksia. Tukee kestävää kehitystä.

Ei aikaa vieviä valmisteluita tai pitkittyviä jälkitöitä. Aikaa säästyy.

Maaperässä on erilaisia maa-aineita – savea, hiekkaa, soraa jne. Tietyt porausmenetelmät on tarkoitettu tietyille maalajeille ja ne toimivat huonommin – tai eivät toimi lainkaan – muilla maalajeilla. Putkia asennettaessa joudutaan usein poraamaan useiden maalajien läpi. Kaikille maaporausmenetelmille on yhteistä, että porattu reikä on vakautettava, jotta se ei romahda. Siksi porauksen yhteydessä asennetaan suojaputki. Johto (vesi-, sähkö-, laajakaistakaapeli tms.) vedetään suojaputken sisälle. Joissain tapauksissa ja joitakin porausmenetelmiä käytettäessä itse putki voi toimia eräänlaisena suojaputkena.

Myyräys: Myyräys on kaikista yksinkertaisin ja edullisin porausmenetelmä. Lyhyiden ja pienten reikien poraamiseen.
Vasaraporaus (lue lisää): Vasaraporaus on hyvä ja luotettava menetelmä soralle sekä kiviselle ja lohkareiselle maaperälle.
Junttaus: Junttaus sopii hieman suurempien suojaputkien asentamiseen esim. teiden ja rautateiden ali.
Työntöporaus: Työntöporaamalla asennetaan suojaputkia esim. teiden ja rautateiden ali.
Suuntaporaus (lue lisää): Suuntaporaus on tekniikka, jolla voidaan porata pitkiä ja kaartuvia reikiä.
Rullakruunu/AT-poraus: AT-poraus toimii kuten suuntaporaus, sopii kovemmille maalajeille.
Putkien tunkkaus: Tunkkausta käytetään työntämään betoniputkia saveen.
Mikrotunnelointi (lue lisää): Mikrotunnelointi muistuttaa betoniputkien tunkkausta, mutta sopii kaikille maalajeille.

Pohjoismainen kaivosteollisuus on antanut meille runsaasti kokemusta kallioporauksesta. Siihen on kehitetty runsaasti eri menetelmiä, joita voidaan usein yhdistää halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Kallioporauksessa on kaksi päävaihetta: pilottiporaus, joka on usein hyvin tarkka, sekä avartaminen. Kallioporauksen erityisominaisuus on, että koko poraus tapahtuu kalliossa, eikä suojaputkia normaalisti käytetä. Sen sijaan putki asennetaan suoraan porausreikään.

Vasaraporaus (lue lisää): Vasaraporaus on nopea ja luotettava menetelmä kohtuullisille pituuksille ja halkaisijoille.
Suuntaporaus kallioon (lue lisää): Suuntaporaus kallioon on nopea menetelmä pitkien ohjattujen reikien poraamiseen
Nousuporaus: Nousuporaus on suurten kallioreikien porausmenetelmä.
Timanttiporaus: Timanttiporaus sopii tarkkojen pilottireikien poraamiseen tai kalliotutkimukseen.
Mikrotunnelointi (lue lisää): Mikrotunnelointia käytetään yleensä betoniputkien työntämiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös kalliossa vaihtoehtona räjäytettävälle tunnelille.

Verkoston kunnostamiseen on olemassa monia sujuvia ja kustannustehokkaita kaivamattoman tekniikan ratkaisuja. Näillä menetelmillä voidaan palauttaa linjan tiiveys, alkuperäinen käyttötarkoitus ja vahvuus tai jopa suurentaa putken dimensiota.

Putkisujutus: pitkäsujutus, muotoputkisujutus (lue lisää), sukkasujutus (lue lisää), pätkäsujutus tai joustoputkisujutus. Kaikissa mainituissa sujutusmenetelmissä vanhan putken sisään viedään uusi putki. Uuden putken koko, materiaali, vaikutus putken halkaisijaan jne. vaihtelee menetelmän mukaan.
Pakkosujutus (lue lisää): hydraulinen tai pneumaattinen. Pakkosujutuksessa vanha putki halkaistaan ja uusi putki asennetaan tilalle. Uusi putki voi olla samankokoinen tai suurempi kuin vanha putki.
Putkien pinnoitus: sementtilaastivuoraus tai epoksi, polyuretaani. Pinnoitus on putken sisäisen korroosiosuojan kunnostusta.
Kaivojen saneeraus: sukitus, betonointi, saneerauskaivot

Kaivamatonta tekniikkaa voidaan hyödyntää seuraavissa verkoston rakentamis- ja saneerauskohteissa.

Vesi ja viemäröinti
Sähkö
Kaukolämpö
Kaukojäähdytys
Puhelin ja laajakaista
Kaasu
Vesistöjen alitus
Tilanpuute
Maanteiden ja rautateiden alitus
Tie- ja rautatierumpujen kunnostus
Maakiinnitykset
Kulttuuriperintökohteiden suojelu
Luonnon monimuotoisuuden suojelu