No-dig-menetelmien päästölaskenta

Vesihuoltorakentamisessa kaivamattomia menetelmiä pidetään lähtökohtaisesti vähäpäästöisempinä kuin perinteistä auki kaivamista. Onko näin, ja jos on, kuinka suuri ero on? Tätä aihetta usein pohditaan alan keskusteluissa. Heikki Aakko, projekti-insinööri Gidon Infra Oy:stä, ryhtyi tuumasta toimeen ja teki aiheesta diplomityön. Lue Heikin haastattelu alta. (K=kysymys, V=vastaus)

K: Sait joulukuussa valmiiksi Diplomityösi Oulun Yliopistolle.
Mikä on työsi nimi ja keskeinen tutkimusongelma?

V: Diplomityöni nimi on Kaivamattomien menetelmien päästölaskenta infrarakentamisessa.
Työn keskeinen tavoite oli muodostaa teoreettinen viitekehys Suomessa yleisesti käytettyjen kaivamattomien menetelmien päästölaskentaan. Työn ohjaavana ajatuksena oli lähtöoletusten läpinäkyvyys ja käytettyjen muuttujien luotettavuus. Tavoitteena oli myös ottaa seuraava askel kohti tarkempaa päästölaskentaa No-dig-menetelmien osalta.

K: Mistä sait idean työhösi?

V: Minulla oli halu löytää aihe, joka olisi ajankohtainen ja relevantti alalle, sekä innostava myös henkilökohtaisella tasolla. Yhdessä Gidon Infran ja Oulun yliopiston kanssa löydettiin lopulta aihe, joka on ollut äärimmäisen mielenkiintoinen.

K: Millaisia lähtötietoja käytit?

V: Pyrin löytämään mahdollisimman luotettavat lähteet eri osa-alueille. Esimerkiksi putkien ja muiden tuotteiden EPDt sain tuotteiden valmistajilta. Ympäristöseloste, eli EPD (Environmental Product Declaration) on elinkaariarviointiin perustuva standardoitu keino esittää tuotteen elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset raaka-aineiden hankinnasta aina tuotteen loppusijoitukseen saakka.

Työmaatietoja eli työmaalla käytettyjä koneita, niiden käyntiaikoja ja muuta työmaalla päästöjä aiheuttavaa toimintaa koskevia tietoja sain useammalta urakoitsijalta. Luonnollisesti tutustuin aiheesta aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin ja käytin olemassa olevia tietokantoja, esimerkiksi co2data.fi. Kaiken keräämäni tiedon perusteella tekemiäni laskelmia ja niiden tuloksia verifioin olemassa olevien laskureiden antamiin tuloksiin.

K: Mitkä ovat keskeisiä tuloksia? Yllättikö joku asia?

V: Tulokset paljastavat, että panospohjainen laskenta – kuten aukikaivuussa – ei sellaisenaan suoraan sovellu kaivamattomiin tekniikoihin, koska muuttujia on paljon, eivätkä päästöt skaalaudu lineaarisesti asennusmatkan mukaan.
Jos päästöjä halutaan minimoida, on tärkeää valita vallitseviin olosuhteisiin parhaiten soveltuva menetelmä. Jotta valinnan pystyy tekemään, on menetelmien kattava tuntemus ja hyvä suunnittelu tärkeää. Työn rajaaminen oli myös haastavaa – oli loputtomasti asioita, joita olisi voinut sisällyttää työhön ja tutkia tarkemmin.

Työn käytännön tulos on, että me Gidon Infralla pystymme nyt tarjoamaan projektikohtaisia luotettavia päästölaskelmia asiakkaillemme. Meillä kun on käytössä alan tuoreinta tutkimustietoa.

Jos päästöjä halutaan minimoida, on tärkeää valita vallitseviin olosuhteisiin parhaiten soveltuva menetelmä. Jotta valinnan pystyy tekemään, on menetelmien kattava tuntemus ja hyvä suunnittelu tärkeää.

Heikki Aakko, Gidon Infra Oy

Heikin diplomityöstä voi kuulla lisää viimeistään Vesihuolto-päivillä Oulussa toukokuun 15.-16.5.24. Tule käymään Gidon Infran osastolla F11 tai käy kuuntelemassa Heikin luento aiheesta to 16.5. klo 9:40. Ja milloin vain voit ottaa meihin yhteyttä, jos haluat vaikka tietää omien projektiesi päästöistä!